Seuraava vaihe toimeksiannossa oli tutustua tarkemmin aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja muodostaa näin laajempaa käsitystä aihealueesta. Ryhmämme sai tehtäväksi tutustua brändin elämyksellisyyteen. Päätimme, että jokainen meistä lukee kaksi erilaista tieteellistä artikkelia aiheesta. Lisäksi sovimme, että jokainen lukee Pine & Gilmoren artikkelin ”Welcome to the Experience Economy”, koska kyseinen artikkeli on erittäin mielenkiintoinen ja kuuluisa sen sisällön ansiosta.

Ryhmämme löysi erittäin paljon hyödyllistä tietoa elämyksellisyydestä. Luennolla käsittelimme jokaisen ryhmän taustatutkimusaiheita, joita olivat siis matkailun ja vapaa-ajan kuluttaminen Suomessa ja Pohjanmaalla, paikkabrändäys ja brändin elämyksellisyys. Ensimmäiseksi käsittelimme matkailua ja keskustelimme siitä, miten yllättävää on, että suomalaiset matkustavat eniten eurooppalaisista. Tämä on hyvin mielenkiintoinen seikka, sillä usein suomalaiset säästävät juuri ulkomaanmatkoihin, mikä puolestaan vähentää suomalaisten palveluiden käyttöä Suomessa. Miten voisimme saada nämä maailmanmatkailijat jäämään Suomeen ja tarjoamaan heille elämyksiä lähempää kuin koskaan? Lisäksi meidän tulisi ottaa huomioon suomalaisten vapaa-ajantekijät Craftparkia suunniteltaessa. Projektin suunnitteluun tuo haastetta mm. se, että vuodenaika määrää kuluttajan ajankäytön rytmin sekä yhä useampi suomalainen viettää vapaa-aikansa yksin. Tämän takia meidän tulisi suunnitella Craftparkista niin houkutteleva ja erikoinen, jotta suomalaiset ja erityisesti vaasalaiset saataisiin pois kotoaan ja kiinnostumaan uudesta vapaa-ajanviettopaikasta.
Saimme paljon uutta tietoa erityisesti paikkabrändäyksestä. Tämä helpottaa keskeisesti projektiamme, koska voimme rakentaa Crafkparkia paikkabrändäyksen eri tekijöiden avulla. Paikkabrändäyksessä on mielenkiintoista se, miten asiakkaat luovat eri merkityksiä ja muistoja tiettyihin paikkoihin. Tämän seurauksena meidän tulisi miettiä Crafparkin projektissa, miten voimme vaikuttaa paikasta muodostuvien eri merkitysten syntyyn ja miten voimme luoda ainutlaatuisen kokemuksen eri asiakkaille, jotta kokonaisuutena loisimme positiivisia ja samalla unohtumattomia elämyksiä. Pine & Gilmoren elämyksellisyysmallin avulla voimme alkaa rakentamaan Craftparkkia ottamalla huomioon kaikki elämykseen vaikuttavat tekijät. Puhuimme luennolla myös ”vihjeiden” johtamisesta ja siitä, miten meidän tulee ottaa kuluttajan näkökulma huomioon ja miettiä, mitä vihjeitä me haluamme tarjota heille. Tämä on varmasti haastavaa, koska vihjeiden syntyä on todennäköisesti melko vaikea tutkia. Saimme kokonaisuudessa erittäin paljon kattavaa taustatutkimusmateriaalia, josta on hyvä lähteä työstämään projektia eteenpäin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että taustatutkimusten ansiosta saimme selville, että ihmiset arvostavat elämyksellisyyttä ja uusia kokemuksia. Tähän meidän tulisi keskittyä erityisesti projektia suunniteltaessa. Suomalaiset matkustavat erittäin paljon kokemusten perässä ja Craftparkin projektissa yhtenä tavoitteena voisi olla juuri suomalaisten houkutteleminen alueelle. Pine & Gilmoren artikkeli oli meidän mielestäni erittäin kiinnostava ja sisälsi erittäin paljon tärkeää tietoa. Opimme artikkelista, mistä eri tekijöistä elämyksellisyys rakentuu. Paikkabrändäyksestä opimme, että asiakkaat luovat eri merkityksiä ja muistoja tiettyihin paikkoihin. Projektia jatkettaessa meidän tulee suunnitella erilaisia houkuttimia, mitkä eroavat muista Vaasan paikoista, jotta Craftparkista tulisi Vaasan viihtyisin olohuone.
Lyhyesti: Teimme taustatutkimusta brändin elämyksellisyydestä perehtymällä paikkabrändäykseen, vapaa-ajan ja matkailun kuluttamiseen sekä elämyksellisyyteen. Ryhmämme keskittyi näistä teemoista elämyksellisyyden tutkimiseen perehtymällä teeman artikkeleihin. Tietoa eri teemoista jaettiin luennolla ryhmien kesken projektin jatkotyöstön tueksi.

